08.02.2019

Talouskasvu ja lämmin kesä piristivät Suomen venealaa

Suomen veneala kasvoi kotimaassa, vientimarkkina pysyi vakaana. Kotimaan ve-nemyynnissä näkyy mökkiveneiden suosio ja entistä suurempien moottoriveneiden kysyntä.

Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon mukaan lämmin kesä siivitti erityisesti pienten moottoriveneiden ja vesijettien myyntiä.

"Pieniä veneitä ei viime kesänä jäänyt kauppiaille ja alle kuusimetristen moottoriveneiden toimitukset lisääntyivät edellisvuodesta peräti 23 prosenttia", Pajusalo kertoo.

Pienten veneiden suosiosta kertoo myös sähköperämoottoreiden myynnin nopea kasvu. Sähkömoottoreita myytiin vuonna 2018 lähes 6000 kappaletta, kun edellisenä vuonna määrä oli 3500.

"Helppokäyttöinen ja edullinen sähkömoottori vaikuttaa sekä korvanneen pieniä polttomoottoreita että nousseen soutuveneen lisävarusteeksi. Sähkömoottoreita käytetään myös suosiotaan kasvattaneissa heittokalastusveneissä keulamoottoreina," Pajusalo arvioi.

Lukumääräisesti suurin kasvu oli vesijettien rekisteröinneissä, joka ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa yli tuhannen kappaleen rajan (+313 kpl/45 %).

Pienten moottoriveneiden ja vesijettien lisäksi myös suurten, yli yhdeksänmetristen moottoriveneiden myynti jatkoi kasvuaan. Samalla myös suurten perämoottoreiden myyntimäärät ovat kasvaneet, sillä yhä useampi valmistaja tarjoaa isommistakin veneistä malliversioita, jotka voi varustaa sisä- tai sisäperämoottorin sijaan yhdellä tai kahdella suurella perämoottorilla.

Finnboatin jäsenkunnan - venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan - kokonaisliikevaihto (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 542 milj. euroa vuonna 2018. Toimiala työllistää Suomessa noin 3500 henkeä.

Luksuspursien toimitukset ratkaisevat purjeveneviennin arvon

Suomen purjeveneviennin erikoisuus ovat Pohjanmaan luksusvenevalmistajat Baltic ja Nautor, joiden suurimmat superjahdit ovat yli 10 miljoonan euron arvoisia. Pitkälti Baltic- ja Swan-veneprojektien ajoituksesta riippuen koko Suomen veneviennin arvo voi vaihdella merkittävästi.

Vuodelle 2018 veneiden luovutuksia osui edellisvuotta vähemmän ja tämä vaikutti veneviennin kokonaisarvoon. Purjeveneiden vienti laski tullitilastoissa lähes 28 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasosta.

"Purjeveneiden osuus veneiden kappalemääräisestä viennistä oli vain yksi prosentti, mutta viennin arvosta lähes kolmannes", Pajusalo kertoo.

Suomen veneviennille tärkeimmät maat ovat yhä Ruotsi ja Norja, vaikka edellisvuonna luksusjahtien toimitukset nostivat hetkellisesti Maltan kärkipaikalle. Vuonna 2018 luksuspursien toimitukset jakautuivat tasaisemmin eri kohdemarkkinoille, kuten USA, Saksa, Marshallin Saaret, Ranska ja Malta.

Ruotsi, Norja ja USA tärkeimmät vientimaat

Tullitilastojen mukaan vahvimmat vientimaat olivat Ruotsi ja Norja. Ylivoimaisesti suurin kasvumarkkina oli USA, johon vienti kasvoi yli 20 miljoonalla eurolla. Muut kasvumarkkinat olivat Saksa, Ranska ja Venäjä.

Ruotsin viennin arvo oli 59,4 miljoonaa euroa ja myös kappalemääräisesti Ruotsi oli ylivoimaisesti suurin vientimarkkina; länsinaapuriin vietiin Suomesta 4539 venettä. Ruotsista tuotiin Suomeen hieman yli 100 venettä ja tuonnin arvo oli noin 2 miljoonaa euroa.

Vientiä Norjaan on rasittanut jo vuosia jatkunut kruunun heikkous ja talouden vahva riippuvuus offshore-toimialasta. Vuonna 2018 nähtiin vihdoin käänne positiiviseen suuntaan ja viennin arvo Norjaan nousikin tammi-marraskuussa 2018 noin 5 prosenttia.

"Venäjän-kauppa on nyt jatkanut tasaisesti kasvuaan. Kuluttajien ostovoima on kehittynyt, mutta ruplan heikkous on vienyt siltä parhaan terän ja hidastanut viennin kasvua Venäjälle. Lisäksi poliittinen epävarmuus on edelleen liian korkealla tasolla, jotta kaupassa päästäisiin huippuvuosien tasolle", Pajusalo kertoo.

Suomen veneteollisuus on PK-valtainen vientiala, joka työllistää erityisesti pienillä paikkakunnilla. Alalle on äärimmäisen tärkeää mahdollisimman vakaa toimintaympäristö niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin ja tämän hetken suurimmat riskit ovat poliittisia, kuten protektionismin kasvu ja kauppasodat. Tuotannon ja tuotekehityksen investoinnit ovat nopealiikkeisessä kuluttajaliiketoiminnassa erittäin isoja ja viennin edistäminen vaatii pit-käjänteistä työtä, joten veneala toivoo päättäjiltä ennen kaikkea ennustettavuutta.

Kesälomakauden siirto tukisi venealaa ja matkailuelinkeinoa

Yhtenä venealaa sekä koko kotimaan matkailuelinkeinoa tukevana toimena venealan yritykset vaativat koulujen kesälomakauden siirtoa ainakin kahdella viikolla kohti elokuuta. Lomakauden siirtäminen tukisi kotimaan matkailua, sillä kesäkuun säät ovat Suomessa epävarmoja ja tuolloin lomamatkat suuntautuvat tyypillisesti ulkomaille.

"Viime kesänä nähtiin, miten Suomen nykyisellään aivan liian lyhyt matkailukausi on armottoman haastava vierassatamien yrittäjille. Ei ole yllätys, että Finnboatin jäsenkunta on asiasta huolissaan: jäsenkyselyssämme peräti 91 % jäsenistä kannatti kesälomien siirtoa eteenpäin", Jarkko Pajusalo kertoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2018 teettämän selvityksen mukaan jo kahden viikon siirto toisi matkailualalle 1300 henkilötyövuotta lisää ja parantaisi matkailijoiden ja siten myös veneilijöiden palveluja erityisesti elokuussa. Matkailualan mukaan vielä suuremmat positiiviset vaikutukset saataisiin, jos lomia siirrettäisiin alkamaan vasta juhannuksesta ja päättymään elokuun lopussa. "Saariston ja järvien palveluja on pystyttävä kehittämään ja vesistöjämme markkinoimaan yhteistuumin, jotta Suomen saariston elinvoimaa saadaan parannettua veneilevien matkailijoiden avulla", Pajusalo sanoo.

Kotimaan venemyynti kasvussa

Talouskasvu, kuluttajien vahva luottamus sekä lämmin ja aurinkoinen kesä nostivat kotimaan venemyynnin vahvaan kasvuun. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimainen euromääräinen myynti nousi 10 % ja alan kokonaisliikevaihto kasvoi 4 %.

Moottoriveneiden rekisteröinneissä pienten, 5,5 m ja alle, veneiden rekisteröintimäärät laskivat 7 % mikä johti kokonaisrekisteröintimäärien 1,7 % laskuun. Saman kokoisten mootto-´ri-ja pienveneiden tukkutoimitusmäärät nousivat 23 % ja lämpimän kesän ansiosta mökkiveneiden kauppa kävi erittäin hyvin, joten pienten veneiden kaupassa oli nähtävissä siirtymää veneisiin, joita ei tarvitse rekisteröidä. Vastaavasti isojen, yli 9 m moottoriveneiden myynti jatkoi kasvuaan.

Myös perämoottoreissa näkyi kaksi trendiä. Isojen perämoottorien myynnin kasvu ja pienten perämoottorien myynnin lasku. Kotimaahan toimitettiin vuonna 2018 viisi prosenttia vähemmän moottoreita kuin vuotta aiemmin. Sähkömoottoreiden myynti kasvoi tukkutoimitustilastojen valossa yli 70 % ja sähkömoottoriteknologian nopea kehitys onkin edesauttanut sähköpropulsion tuloa vaihtoehdoksi erityisesti soutuveneisiin ja pieniin moottoriveneisiin.

Purjeveneiden myynti jäi edelleen hyvin pieneksi. Yli 20-jalkaisia uusia purjeveneitä ja moottoripursia ensirekisteröitiin vain 15 kappaletta.

"Huippuvuosiin verrattuna uusien purjeveneiden myynti on edelleen hyvin vähäistä, mutta markkinalla on pitkästä aikaa positiivisemmat odotukset. Purjeveneet ovat kehittyneet erittäin paljon viime vuosina ja Suomen purjevenekanta on jo hyvin vanhaa. Käytettyjen purjeveneiden markkinat ovat erittäin vilkkaat, joten myös uusille purjeveneille on patoutunutta kysyntää ", Pajusalo kertoo.

Kokonaisuudessaan Pajusalo arvioi alkaneen vuoden mahdollisuuksia edelleen lupaaviksi.

"Suomen talous on jatkanut nousua, joskin kasvu hidastunee ja myös kuluttajien luottamus on tullut alaspäin viime vuoden huipputasosta. Veneala on jälkisyklinen, kuluttajien luottamus on edelleen korkealla ja veneteollisuuden vientinäkymät ovat edelleen positiiviset. Suurimmat riskit ovat poliittisia ja venealan vaatimus onkin kauppasotien välttäminen."

Kotimaan venerekisteröinnit ja pienveneiden kauppa

- Venerekisteröinnit nousivat 2018 kappalemääräisesti 7,5 % päätyen 3844 rekisteröityyn veneeseen.

- Eniten rekisteröitiin moottoriveneitä (2715 kpl), vesijettejä rekisteröitiin 1005 kpl ja RIB/ilmatäytteisiä veneitä 52 kpl.

- Lukumääräisesti suurin kasvu oli vesijettien rekisteröinneissä, joka ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa yli tuhannen kappaleen rajan (+313 kpl/45 %).

- Purjeveneiden ja moottoripurjehtijoiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa) jäi 15 veneeseen, mikä on huippuvuosiin verrattuna hyvin vähän.

- Pienveneiden tukkumyynti (5,5 m veneet ja alle) nousi edellisvuoden tasolta 2007 kappaleeseen (+23 %).

Veneviennin arvo

- Euromääräinen veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2018 oli yrityksiltä saadun tiedon mukaan 219 milj. euroa, jossa muutosta vuoteen 2017 verrattuna oli -5 %. Viennin osuus veneteollisuutemme kokonaistuotannosta vuonna 2018 oli 76 %.

- Tullitilastoja vuodelta 2018 on saatavissa vasta tammi-marraskuulta ja siten varsinaisesti rajan yli kulkeneiden veneiden määrä koko vuoden osalta ei ole vielä tiedossa. Tammi-marraskuun aikana viennin arvo oli 210,4 milj. euroa (-11,8 %).

- Ruotsi nousi takaisin Suomen ykkösvientimaaksi. 10 suurinta maata vastasivat 91% Suomen veneviennistä. Top 10 vientimaat olivat Ruotsi, Norja, USA, Saksa, Ranska, Venäjä, Marshallin Saaret, Iso-Britannia, Sveitsi ja Malta.

- Yli miljoonan euron vientimaita em. ajanjaksona ovat lisäksi olleet Brittiläiset Neitsytsaaret, Viro, Turkki, Kreikka, Grönlanti, Tanska, Uusi Seelanti, Algeria ja Alankomaat.

- Kaikkiaan veneitä vietiin 2018 tammi-marraskuun aikana 40 eri maahan yhteensä 9046 kpl. Vuonna 2018 vietyjen veneiden kappalemääristä oli purjeveneiden osuus 1 %, mutta viennin arvosta 28 %.

Vientitilasto kymmenen suurimman maan osalta:

Maa Kpl milj. euroa   muutos
Ruotsi 4539 59,4   -9,6 %
Norja    3089 51,3   +5,4 %
USA    17 26,7   +509,7 %
Saksa 248 15,4   +105,4 %
Ranska 94 10,8   +142,6 %
Venäjä 481 7,0   +59,7 %
Marshallin S. 1 6,8    
Iso-Britannia 119 5,6   -27,6 %
Sveitsi 87 3,8   +22 %
Malta 1 3,7   -94 %

Venetuonti

- Venetuonnistakin saatavilla olevat tullitilastot ovat tammi-marraskuulta. Sen mukaan venetuonnin arvo mainitulta ajanjaksolta on 53,3 milj. euroa (+4,8 %).

- Tilastosta on jätetty pois kaikki alle 840 euroa maksavat veneet.

- Suomeen tuotiin pääsääntöisesti vesijettejä Meksikosta ja USA:sta sekä jonkin verran veneitä erityisesti Iso-Britanniasta, Puolasta, USA:sta ja Ruotsista. Suomeen tuoduista vesijeteistä suurin osa myydään edelleen muualle Eurooppaan.

- 5 suurinta maata vastasivat 92% koko Suomen venetuonnista.

Tuontitilasto viiden suurimman maan osalta tammi-marraskuussa:

Maa   Kpl milj. euroa muutos
Meksiko   3697 27,5    +3 %
Iso-Britannia   290 9,1    +829 %
Puola   181 6,6    -12,1 %
USA   918 3,4    +36,7 %
Ruotsi   106 2,2    -54,1 %

Perämoottoreiden tukkutoimitukset

- Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin jälleenmyyntiin yhteensä 25561 konetta (+13 %).

- Kotimaahan näistä toimitettiin 10398 kpl (-5 %) konetta ja vientiin 15163 kpl (+31 %).

- Suomalaiset maahantuojat vievät koneita mm. Venäjälle ja Baltiaan. Suomessa ja lähialueilla myydyistä perämoottoreista 79 % on teholtaan 60 hv tai alle ja täällä myydäänkin selvästi vähemmän suuritehoisia perämoottoreita kuin venealan suurimmilla markkinoilla. Pienten perämoottorien määrä on kuitenkin laskussa myös Suomessa. Vastaavasti sähkömoottorien myynti on voimakkaassa kasvussa.

- Yli 100 hv perämoottoreita toimitettiin Suomeen 1358 kpl, missä oli kasvua 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Yritysten liikevaihto

Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2018 milj. euroa (alv 0 %,
valmistaja- ja maahantuojahinnoin):

  Kotimaa, milj. euroa   Vienti, milj.euroa
Veneet    108,3 (+23 %)   218,8 (-5 %)
Moottorit    58,3 (+13 %)   17,9 (+4 %)
Varusteet    71,7 (-5 %)   29,4 (+24 %)
Palvelut ym.    37,2 (+7 %)      0,3 (-45 %)
Yhteensä    275 (+10 %)   266 (-2 %)

KOKO ALA YHT. 542 milj. euroa (+4 %)

Venealan barometri ja alan näkymät vuodelle 2019

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita vuodelle 2019. Työllisyyden odotetaan edelleen hieman kohentuvan ja yli puolet yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan, mutta viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna yhä useampi yritys arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan.

Henkilöstö vuodelle 2019

24 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (24 % edellisvuonna)
4 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (4 %)
72 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (72 %).

Liikevaihto vuodelle 2019

55 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (61 % edellisvuonna)
7 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (7 %)
38 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (32 %).

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2018 toteutettu 11 %:ssa barometriin vastanneista 124 yrityksestä (9 % edellisenä vuonna).

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo

Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Käenkuja 8 A 47, 0500 Helsinki
puh 040 673 4032
www.finnboat.fi
www.suomiveneilee.fi
www.export.finnboat.fi
www.uiva.fi
@jarkkopajusalo