Avomeriveneellä Itämeren piirissä
Noin 9,5 metriä pitkällä purrella liikutaan jo varsin vapaasti koko Itämeren alueella. Veneellä selvitään pahoistakin kesämyrskyistä, jotka saattavat yllättää keskellä avomerta. Selviäminen on lähinnä varusteista ja miehistön taidoista ja kokemuksesta kiinni, ei niinkään veneen koosta. Pahimmassa tapauksessa purjeet voidaan laskea ja miehistö voi siirtyä turvaan suljettuihin sisätiloihin.
Matkapurjehdukseen tarkoitetun avomeripurren pitäisi olla tukeva ja merikelpoinen, vakaa ja aallokossa rauhallisesti liikehtivä vene. Hyvän tuulensietokyvyn ansiosta purjeita ei tarvitse reivata heti ensimmäisessä tuulenpuuskassa.
Tällä kuvauksella päädytään varsin raskaaseen veneeseen, jonka kuitenkin pitäisi luovia hyvin ja kulkea vakaasti myötätuulessa. Veneen ja sen purjeiden käsittely voi olla raskasta, mutta toisaalta avomerellä manöövereitä tehdään varsin harvoin.
Kevyempi avomeripursi kulkee nopeammin, on kevyempi käsitellä ja hauskempi purjehtia. Eloisana ja herkkänä se vaatii kuitenkin jatkuvampaa purjeiden säätämistä ja sopii siten sporttisempaan matkantekoon.
Avomeriveneet eivät vedellä täytettynä kellu, joten ikkunoiden, luukkujen, venttilien ja läpivientien kestävyys on varmistettava. Itsetyhjentyvä avotila on itsestäänselvyys. Lisäksi veneessä saisi olla syvälle ulottuvat uimaportaat tai mieluummin kunnon perätaso, jolloin mahdollisesti veden varaan joutuneen pelastaminen on huomattavasti helpompaa.
Tilaratkaisujen lisävaatimukset muodostuvat lähinnä niistä seikoista, jotka mahdollistavat arkipäiväiset askareet ja toiminnot merellä ja helpottavat niitä. Ulkotilojen on oltava suojaiset ja siirtymiset kannella on voitava tehdä turvallisesti. Portaikon kajuuttaan on oltava tarpeeksi leveä ja loiva, jotta sitä voi käyttää myös veneen ollessa kallellaan.
Merelläolon aikana on voitava sekä levätä että syödä. Veneessä on oltava meripunkat tai sellaiseksi muutettavat sohvat. Vaihtomiehistö lepää parhaiten ahtaissa pistopunkissa tai laidoilla olevissa meripunkissa. Suuret tuplavuoteet ovat käyttökelvottomia avomeriolosuhteissa.
Sisällä on oltava kunnon tarttumiskahvat eivätkä suuret, vapaat lattiapinnat ole suotavia. Säilytystilat on voitava sulkea kunnolla, jotta painavatkin tavarat pysyvät paikoillaan veneen rajuissa liikkeissä.
Heloituksen on oltava selkeä ja helppokäyttöinen jo senkin takia, että venettä on pystyttävä käsittelemään pienellä miehistöllä. Pitkille taipaleille ei yleensä ole tungosta miehistöpuolelle, ja käytännössä miehistön lukumäärä merellä puolittuu vapaavahdin levätessä punkissaan. Etenkin purjeiden reivaamiseen ja vaihtamiseen suunnitellun heloituksen on toimittava moitteettomasti.
Takila ja peräsin ovat veneen haavoittuvia osia. Myrskyisopurje eli trysail on hyvä hankinta ja kunnollinen, käytössä kokeiltu hätäohjausjärjestelmä on oleellinen osa turvallisuutta. Vahvat katkaisupihdit on oltava mukana siltä varalta, että masto katkeaa ja vedessä roikkuva takila on leikattava irti veneestä vakavien runkovaurioiden välttämiseksi.
Pelastuslautta on pakollinen varuste pitkissä avomerikilpailuissa kuten Gotland Runt, mutta Itämeren piirissä pysyttelevissä matkapursissa niitä näkee harvoin. Lautta on kallis investointi, jonka lisäksi sen säilyttäminen järkevässä paikassa on pienessä veneessä vaikeaa. Sisätiloissa säilytettävällä lautalla ei ole juuri mitään virkaa.
Purret suojaisille vesille
Rannikkopurrella vaikka ulkomaille
Avomeriveneellä Itämeren piirissä
Valtameripurret
Mistä kannattaa hankkia? Sivun alkuun
 | 
