{"id":12198,"date":"2025-02-06T10:48:13","date_gmt":"2025-02-06T08:48:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.finnboat.fi\/?p=12198"},"modified":"2025-02-17T13:39:29","modified_gmt":"2025-02-17T11:39:29","slug":"suomen-venealalla-haastava-vuosi-yritykset-ennakoivat-jo-kaannetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.finnboat.fi\/en\/blog\/2025\/02\/06\/suomen-venealalla-haastava-vuosi-yritykset-ennakoivat-jo-kaannetta\/","title":{"rendered":"Suomen venealalla haastava vuosi, yritykset ennakoivat jo k\u00e4\u00e4nnett\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vapaa julkaistavaksi 07.02.2025 klo 06.00<\/mark><\/p>\n\n\n\n

Kuluttajien heikko ostovoima ja ep\u00e4varman taloustilanteen pitkittyminen heijastui venealan vuoden 2024 myyntiin. Myytyjen uusien veneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni rekister\u00f6inti- ja tukkutoimitustilastojen mukaan l\u00e4hes kaksikymment\u00e4 prosenttia edellisest\u00e4 vuodesta ja venealan yritysten liikevaihto laski noin 10 prosenttia. Alan yritysten suhdannebarometri povaa kuitenkin k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 vuodelle 2025.<\/strong><\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekister\u00f6intim\u00e4\u00e4r\u00e4, joka k\u00e4\u00e4ntyi nousuun finanssikriisin j\u00e4lkeen vuodesta 2013 alkaen ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Venerekisteriin merkit\u00e4\u00e4n kaikki yli 5,5 metri\u00e4 pitk\u00e4t tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet. Vuonna 2024 uusien veneiden rekister\u00f6innit v\u00e4heniv\u00e4t 19,6 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta k\u00e4ytettyjen veneiden kauppa jatkui eritt\u00e4in vilkkaana.<\/p>\n\n\n\n

Veneala ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 Suomessa noin 3500 henke\u00e4 ja Finnboatin j\u00e4senyritysten liikevaihto oli alustavan arvion mukaan l\u00e4hes 800 miljoonaa euroa. <\/p>\n\n\n\n

\u201dVuosi 2024 oli venealalle viel\u00e4 hyvin haastava, mutta vuoden vaihteessa Finnboatin j\u00e4senille tehty kysely ennustaa kuitenkin jo k\u00e4\u00e4nnett\u00e4. Toinen lupaava merkki on, ett\u00e4 tulevaan veneilykauteen valmistautumisen k\u00e4ynnist\u00e4ville Helsingin Vene B\u00e5t -messuille on tulossa merkitt\u00e4v\u00e4sti viimevuotista enemm\u00e4n veneit\u00e4\u201d, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo<\/strong> kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Pajusalon mukaan kuluttajien varovaisuus ja heikko ostovoima on n\u00e4kynyt erityisesti suosituimman veneluokan eli pienehk\u00f6jen per\u00e4moottoriveneiden myynniss\u00e4, mutta ostovoiman palautuminen korjaa v\u00e4hitellen tilannetta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSuomessa veneily on l\u00e4hes koko kansan harrastus ja pienten ja keskikokoisten per\u00e4moottoriveneiden kysynn\u00e4n palautuminen riippuu kuluttajien ostovoimasta ja luottamuksesta omaan talouteen. Kuluttajien ostovoiman palautuminen Suomessa ja l\u00e4himarkkinoilla l\u00e4hti korjaantumaan viime vuoden toisella puoliskolla, mutta on ollut selv\u00e4sti ennakoitua hitaampaa\u201d, Pajusalo sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Yli 90 % Suomessa myyt\u00e4vist\u00e4 uusista veneist\u00e4 on pituudeltaan korkeintaan 7 metri\u00e4. Alle seitsenmetrisi\u00e4 uusia veneit\u00e4 rekister\u00f6itiin viime vuonna 1161 kappaletta, yli kymmenmetrisi\u00e4 41 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Uusien vesikulkuneuvojen rekister\u00f6innit v\u00e4heniv\u00e4t l\u00e4hes 20 prosenttia<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 2024 erilaisia uusia vesikulkuneuvoja rekister\u00f6itiin 2 631 kappaletta (3 272 kappaletta vuonna 2023). Moottoriveneit\u00e4 rekister\u00f6itiin 1 895 kappaletta (2 359 kappaletta) ja kovapohjaisia ilmat\u00e4ytteisi\u00e4 veneit\u00e4 eli RIB:ej\u00e4 31 (51) kappaletta. Vesijettej\u00e4 rekister\u00f6itiin 653 kappaletta (785).<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset luottavat tuttuihin kotimaisiin merkkeihin, ja moottoriveneiden ensirekister\u00f6intien kymmenen k\u00e4rki olikin vahvasti kotimaisissa k\u00e4siss\u00e4. Tilastoykk\u00f6sen\u00e4 pysyi Buster (350 rekister\u00f6ity\u00e4 venett\u00e4) ja toisella sijalla Suvi (184), kolmannelle sijalle nousi Faster (180). Yli sadan kappaleen rekister\u00f6intim\u00e4\u00e4riin ylsiv\u00e4t my\u00f6s Silver, Yamarin ja Terhi.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkien vesikulkuneuvojen tilastoykk\u00f6sen\u00e4 pysyi edelleen vesijettimerkki Sea-Doo (569 kappaletta).<\/p>\n\n\n\n

Uusia purjeveneit\u00e4 rekister\u00f6itiin 17, eli yht\u00e4 monta kuin edellisvuoden aikana. Suosituin merkki oli ranskalainen Beneteau (4 kappaletta). Suurin Suomeen rekister\u00f6ity uusi purjevene oli 16-metrinen Beneteau Oceanis 51.1. Suomessa valmistettuja purjeveneit\u00e4 ensirekister\u00f6itiin omavalmisteiden lis\u00e4ksi yksi, Nautorin telakalta Pietarsaaresta vesille laskettu 15-metrinen Swan 48.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan k\u00e4ytettyjen veneiden kauppa jatkui selv\u00e4sti pandemiaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa vilkkaampana. Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficomin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteens\u00e4 23 506 kappaletta, mik\u00e4 oli vain sata v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisen\u00e4 vuonna.<\/p>\n\n\n\n

\u201dVeneet ovat maailman pitk\u00e4ik\u00e4isimpi\u00e4 kestokulutushy\u00f6dykkeit\u00e4, mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 ne my\u00f6s vaihtavat omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana,\u201d Pajusalo toteaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vesikulkuneuvojen ensirekister\u00f6innit Suomeen 2020\u20132024<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2024<\/strong><\/td><\/tr>
Moottoriveneet:<\/td>3,361<\/td>3,699<\/td>3,242<\/td>2,359<\/td>1,895<\/td><\/tr>
Purjeveneet:<\/td>22<\/td>22<\/td>18<\/td>17<\/td>17<\/td><\/tr>
Ilmat\u00e4ytteiset\/RIB:<\/td>68<\/td>104<\/td>78<\/td>51<\/td>31<\/td><\/tr>
Vesijetit:<\/td>1,272<\/td>1,276<\/td>1,179<\/td>785<\/td>653<\/td><\/tr>
Muut:<\/td>46<\/td>64<\/td>72<\/td>60<\/td>35<\/td><\/tr>
Yhteens\u00e4<\/strong>:<\/strong><\/td>4,769<\/strong><\/td>5,166<\/strong><\/td>4,589<\/strong><\/td>3,272<\/strong><\/td>2,631<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Vesikulkuneuvojen omistajavaihdokset 2020\u20132024<\/strong><\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2024<\/strong><\/td><\/tr>
Moottoriveneet:<\/td>24,759<\/td>23,930<\/td>18,394<\/td>19,218<\/td>19,012<\/td><\/tr>
Purjeveneet:<\/td>1,593<\/td>1,573<\/td>1,227<\/td>1,117<\/td>1,193<\/td><\/tr>
Ilmat\u00e4ytteiset\/RIB:<\/td>112<\/td>109<\/td>119<\/td>136<\/td>145<\/td><\/tr>
Vesijetit:<\/td>2,309<\/td>2,723<\/td>2,722<\/td>3,040<\/td>3,050<\/td><\/tr>
Muut:<\/td>87<\/td>102<\/td>76<\/td>93<\/td>106<\/td><\/tr>
Yhteens\u00e4<\/strong>:<\/strong><\/td>28,860<\/strong><\/td>28,437<\/strong><\/td>22,538<\/strong><\/td>23,604<\/strong><\/td>23,506<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Kappaletta, l\u00e4hde: Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficom. Huom. purjeveneiden luvuissa on mukana moottoripurjehtijat<\/em><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vesikulkuneuvojen vienti laski<\/h2>\n\n\n\n

Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo laski tammi-marraskuussa 2024 noin 24 % verrattuna edelliseen vuoteen. Veneit\u00e4 vietiin yli 3 000 kappaletta 45 eri maahan. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti venevienti putosi 39 % ja viennin arvo laski 24 %.<\/p>\n\n\n\n

Arvoltaan suurimmaksi vientimaaksi nousi USA, jonne vietiin veneit\u00e4 45 miljoonan euron arvosta. Toiseksi suurin vientimaa oli Norja, jonne vietyjen veneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski 42 % ja arvo laski 44 % j\u00e4\u00e4den 32 miljoonaan euroon.  Kolmanneksi suurin vientimaa oli Ruotsi; viennin arvo pieneni 58 % ja sinne toimitettiin yli 1 200 venett\u00e4 yhteisarvoltaan 28 miljoonaa euroa.<\/p>\n\n\n\n

Purjeveneit\u00e4 vietiin vuoden ensimm\u00e4isten 11 kuukauden aikana yhteens\u00e4 42 kappaletta, kaikkiaan 125 miljoonan euron arvosta. Sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 tullausarvo laskivat edellisest\u00e4 vuodesta. Purjeveneviennin t\u00e4rkeimm\u00e4t maat olivat USA (35 M\u20ac), Caymansaaret (14 M\u20ac), Norja (13,5 M\u20ac), Ranska (13,2 M\u20ac) ja Saksa (12 M\u20ac).<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vientitilasto 10 suurimman maan osalta 2024 1\u201311:<\/strong><\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/td>M\u20ac<\/strong><\/td>units<\/strong><\/td>Growth-%<\/strong><\/td><\/tr>
U.S.<\/td>45,1<\/td>66<\/td>138,1 %<\/td><\/tr>
Norway<\/td>31,6<\/td>881<\/td>-44,5 %<\/td><\/tr>
Sweden<\/td>27,6<\/td>1265<\/td>-58,0 %<\/td><\/tr>
Germany<\/td>21,7<\/td>183<\/td>-6,6 %<\/td><\/tr>
France<\/td>20,0<\/td>24<\/td>-13,5 %<\/td><\/tr>
Iso-Britannia<\/td>18,9<\/td>81<\/td>-35,5 %<\/td><\/tr>
Caymansaaret<\/td>14,4<\/td>2<\/td>–<\/td><\/tr>
Switzerland<\/td>10,2<\/td>56<\/td>-46,7 %<\/td><\/tr>
Turkki<\/td>10,1<\/td>49<\/td>36,7 %<\/td><\/tr>
Britt. Neitsyts.<\/td>6,8<\/td>1<\/td>135,0 %<\/td><\/tr>
Koko vienti<\/strong>:<\/td>252,6 M\u20ac<\/strong><\/td>3 012<\/strong><\/td>-22,6 %<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tuonti laski 35 %<\/h2>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 997 vesikulkuneuvoa olivat vesijettej\u00e4, joista suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Tuonti Meksikosta pieneni 46 %. Toiseksi t\u00e4rkein tuontimaa oli Puola, josta tammi\u2013marraskuun 2024 tuonti pieneni 34 % 7,8 miljoonaan euroon ja 107 veneeseen. Ruotsista tuotiin 109 venett\u00e4 yhteisarvoltaan 3,6 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista pieneni 15 %.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta 2024 1\u201311:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/td>M\u20ac<\/strong><\/strong><\/td>units<\/strong><\/td>Growth-%<\/strong><\/td><\/tr>
Meksiko<\/td>11,5<\/td>997<\/td>-46,0 %<\/td><\/tr>
Puola<\/td>7,8<\/td>107<\/td>-33,8 %<\/td><\/tr>
Iso-Britannia<\/td>4,0<\/td>234<\/td>-59,6 %<\/td><\/tr>
Sweden<\/td>3,6<\/td>109<\/td>-15,0 %<\/td><\/tr>
France<\/td>0,9<\/td>3<\/td>18490,0 %<\/td><\/tr>
Koko tuonti<\/strong><\/strong>:<\/td>35,6<\/strong><\/td>4 288<\/strong><\/td>-34,8 %<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Saaristojen ja j\u00e4rvien Suomi veneilymaana<\/h2>\n\n\n\n

Vahvimmat veneilymaakunnat olivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. N\u00e4ill\u00e4 alueilla rekister\u00f6itiin 40 % maan kaikista vesikulkuneuvoista. Vilkkaimmat veneilykunnat vesikulkuneuvojen ensirekister\u00f6intien m\u00e4\u00e4rien perusteella olivat Helsinki (206), Kuopio (114), Espoo (99) ja Turku (97).<\/p>\n\n\n\n


Suomessa oli rekister\u00f6ityj\u00e4 vesikulkuneuvoja vuoden 2024 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 yhteens\u00e4 244 258 kappaletta. Eniten Helsingiss\u00e4 (17 379), Espoossa (8 019) ja Turussa (7 559). Yli 5 000 rekister\u00f6idyn vesikulkuneuvon kuntia olivat lis\u00e4ksi Parainen (7 135), Kuopio (5 762), Raasepori (5 504) ja Porvoo (5 282). Rekister\u00f6ityjen vesikulkuneuvojen lis\u00e4ksi erityisesti j\u00e4rvialueilla on satojatuhansia pienveneit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Venealan suhdannebarometri ennakoi k\u00e4\u00e4nnett\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Finnboat on perinteiseen tapaan ker\u00e4nnyt j\u00e4senist\u00f6lt\u00e4\u00e4n vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kohdistuvia arvioita. 43 % yrityksist\u00e4 ennakoi tasaista liikevaihtoa, 44 % odottaa kasvua ja 13 % liikevaihdon laskua.<\/p>\n\n\n\n

Teollisuuden lomautuksista huolimatta koko venealan ty\u00f6llisyyden odotetaan kuitenkin pysyv\u00e4n edelleen hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, mik\u00e4 kertoo uskosta alan tulevaisuuteen. 68 % yrityksist\u00e4 arvioikin henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n pysyv\u00e4n samana ja 23 % arvioi henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvavan vuonna 2025. Henkil\u00f6st\u00f6n arvioi pienenev\u00e4n 9 % yrityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6st\u00f6 vuodelle 2025<\/strong><\/p>\n\n\n\n