Venealan yritysjohdon miniseminaarissa esiteltiin VETO-, Visio 2025- ja Sustainable Boating – projektien tuloksia Tampereen UKK-instituutissa 3.9. Seminaariin osallistui l\u00e4hes 40 alan yritysjohtoa. Esitysmateriaalit l\u00f6ytyv\u00e4t ohjelman sivuilta.<\/a><\/p>\n VETO: Ui tai uppoa, toimialatutkimus Suomen venealasta<\/b> Vuorisen p\u00e4\u00e4viesti oli, ett\u00e4 myyt\u00e4ess\u00e4 luksusta on laatuun kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Koko myyntiketju ja asiakaspalvelu pit\u00e4\u00e4 viritt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4lle tasolle. Esimerkiksi luksusveneen valmistus tulee tapahtua luksustiloissa, jossa asiakas voi k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa tuotantoon.<\/p>\n Venealaa veisi eteenp\u00e4in my\u00f6s kotimaisen veneilymatkailun ja sen infrastruktuurin kehitt\u00e4minen. Veneilij\u00f6iden tarpeet ovat muuttuneet. Kysynt\u00e4\u00e4 on yh\u00e4 enemm\u00e4n rakennetuista satamista, joissa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 satamapalveluita.<\/p>\n Tutkimusraportti ”Ui tai uppoa, toimialatutkimus Suomen venealasta” luettavissa verkossa.<\/a><\/p>\n Visio 2025<\/b> 1 Veneilij\u00e4kysely Veneilyharrastuksen jatkumisen suurimpia esteit\u00e4 ovat: aika ei riit\u00e4 veneilyyn ja korkeat kustannukset. Varsinkin palvelukysynt\u00e4\u00e4n vaikuttavia asioita ovat, ettei aika riit\u00e4 veneen yll\u00e4pitoon ja veneiliji\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntyminen.<\/p>\n Tutkimuksessa vastaajat ryhmiteltiin eri veneilij\u00e4tyyppeihin. Kaikissa ryhmiss\u00e4 pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teemaa ”Luonto, ymp\u00e4rist\u00f6 ja itse tekeminen”, mutta palvelujen ostohalukkuudessa l\u00f6ytyi selkeit\u00e4 eroja.<\/p>\n 2 Yrityskysely Kysytt\u00e4ess\u00e4 palvelutarjonnan laajentamiseen vaikuttavia seikkoja ovat asiakkaat selke\u00e4sti suurin ajuri liiketoimintamuutoksille. Palveluliiketoiminnan potentiaaliin ei kuitenkaan luoteta tarpeeksi. L\u00e4hes kaikki yritykset kokevat toimivansa yhteisty\u00f6ss\u00e4 alan muiden yritysten kanssa, mutta toisaalta tarvitsevansa yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n T\u00e4rkein muutosten haaste yrityksiss\u00e4 on tekninen osaaminen. Muut haasteet liittyv\u00e4t varsinkin sis\u00e4isten resurssien puutteeseen sek\u00e4 ep\u00e4uskoon palveluiden taloudellisesta kannattavuudesta. Vain harva yritys ilmoitti haasteeksi kiinnostuksen puutteen.<\/p>\n Yrityksilt\u00e4 ja veneilij\u00f6ilt\u00e4 kysyttiin: Mist\u00e4 saadaan tietoa venealan palveluista? Yritt\u00e4j\u00e4t arvostavat eniten henkil\u00f6kohtaisia kontakteja, jota veneilij\u00e4t eiv\u00e4t pid\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kanavana. Yritt\u00e4j\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t toiseksi t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 interneti\u00e4, jonka veneilij\u00e4t kokevat kaikista t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kanavaksi. Veneilij\u00e4t arvostavat my\u00f6s venealan tapahtumia.<\/p>\n Sustainable boating: Ymp\u00e4rist\u00f6my\u00f6t\u00e4isyyden kehitt\u00e4mien venealalla<\/b> Aluksi projektissa selvitettiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen haasteet ja mahdollisuudet huviveneen valmistus- ja k\u00e4ytt\u00f6vaiheissa.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6tiedot elinkaariarviointia varten saatiin suomalaisilta veneenvalmistajilta. Laskenta tehtiin p\u00e4\u00e4asiassa 4 – 7 metrisille moottoriveneille. Veneiden elinkaarenaikaisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia raportoidaan tutkimuksessa kahdella tavalla: hiilijalanj\u00e4lken\u00e4 ja Eco-indicator 99 -haittapistein\u00e4. Per\u00e4moottoriveneiden k\u00e4yt\u00f6naikainen ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus Eco-indicator 99 -haittapisteill\u00e4 laskettuna on keskim\u00e4\u00e4rin 70 – 80 % ja hiilijalanj\u00e4ljell\u00e4 mitattuna yli 80 % koko elinkaaren ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksesta.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6seloste sopii hyvin huviveneteollisuuteen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten tiedonsiirtomalliksi.<\/p>\n Tutkimusraportti liitteen\u00e4 lopussa.<\/p>\n Vene-ohjelman seuraava vuosiseminaari pidet\u00e4\u00e4n 23.3.2011. Ohjelma ja paikka kerrotaan my\u00f6hemmin uutiskirjeess\u00e4 ja Vene-ohjelman sivuilla. Sis\u00e4lt\u00f6 on suunnattu alan yrityksille. Laittakaahan aika jo kalentereihinne.<\/p>\n T\u00e4lle vuodelle on j\u00e4ljell\u00e4 Tekesin Tykes-rahaa. Ty\u00f6organisaatioiden kehitt\u00e4misen rahoitus kannustaa suomalaisia ty\u00f6organisaatioita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n innovatiivisia toimintatapoja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n innovaatiot voivat olla muutoksia ty\u00f6-, organisaatio- ja johtamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4tietoja ja hakuohjeet Tekesin www-sivuilla.<\/a><\/p>\n
Tero Vuorinen Vaasan yliopistosta kertoi VETO-projektin tuloksista. Keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ovat: Miten alalla toimitaan nyt? Miten alalla voitaisiin toimia?<\/p>\n
Kaapo Sepp\u00e4l\u00e4 ja Paavo H\u00e4pp\u00f6l\u00e4 esitteliv\u00e4t ”Visio 2025: palvelutoiminta venealan liiketoiminnan kehityksen keski\u00f6ss\u00e4” -hanketta, jonka toteuttivat Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Kahden kyselyn avulla etsittiin vastausta veneilypalvelujen kehityssuuntiin.<\/p>\n
Projektin ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa tehtiin veneilij\u00e4kysely veneilyliiton j\u00e4senseurojen aktiiviharrastajille, jotka olivat p\u00e4\u00e4osin moottoriveneilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin yritysten muutosten haasteita. Internetkyselyyn vastasivat Finnboat ry:n 60 j\u00e4senyrityst\u00e4.<\/p>\n
Hannele Tonteri VTT:lt\u00e4 kertoi projektista ”Ymp\u00e4rist\u00f6my\u00f6t\u00e4isyyden kehitt\u00e4minen venealalla”, joka toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 suomalaisten veneenvalmistajien, Finnboatin ja ICOMIA:n (International Council of Marine Industry Associations) kanssa.<\/p>\n2 Vuosiseminaari 23.3.2011<\/h4>\n
3 Tykes-rahaa j\u00e4ljell\u00e4<\/h4>\n