Yrityksille maksettavien kansainv\u00e4listymisavustusten avustuksia leikattiin alkuvuonna 30 prosenttia. My\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6kohteita supistettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti. Syksyn osalta tilanne on jo parempi: avustusten leikkaukset ja supistukset on peruttu ja lis\u00e4talousarvioon on esitetty m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan korottamista.<\/p>\n
Finnboat on saanut t\u00e4t\u00e4 tukea keskitetysti ja jaettavaksi edelleen j\u00e4senyrityksille merkitt\u00e4vi\u00e4 summia vuosien mittaan. Venealan yritysten yhteiset kansainv\u00e4listymisprojektit ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa kun alan vienti\u00e4 on kehitetty. Vuodesta 1995 viennin arvo on l\u00e4hes viisinkertaistunut ja n\u00e4ilt\u00e4 osin se ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 3000 veneentekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 2010 talousarvioesitys on kansainv\u00e4listymism\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen osalta pettymys. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n ehdotus ensi vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen kasvattamisesta kutistui valtiovarainministeri\u00f6n esityksess\u00e4 l\u00e4hes olemattomiin. Samalla kansainv\u00e4listymist\u00e4 edist\u00e4vien organisaatioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja ehdotetaan leikat-tavaksi.<\/p>\n
Julkisia panostuksia yritysten kansainv\u00e4listen toimintojen aktivoimiseksi pit\u00e4isi nyt p\u00e4invastoin lis\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. N\u00e4m\u00e4 panostukset ovat investointi, joka maksaa itsens\u00e4 takaisin suomalaisyritysten lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 vientin\u00e4, s\u00e4ilytettyin\u00e4 tai uusina ty\u00f6paikkoina ja kasvaneina verotuloina.<\/p>\n
M\u00e4\u00e4r\u00e4rahat kansainv\u00e4listymisen edist\u00e4miseen ovat pysyneet l\u00e4hes muuttumat-tomina t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Yritysten yhteishankkeille on my\u00f6nnetty vuosittain 17-19 miljoonaa euroa ja kansainv\u00e4listymist\u00e4 edist\u00e4ville organisaatioille noin 25 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan valtion tuki yritysten kansainv\u00e4listymiseen on varsin vaatimatonta, kun sit\u00e4 verrataan muihin yritystoiminnan kehitt\u00e4miseen kohdistettuihin panostuksiin.<\/p>\n
Vaikka m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat ovat valtion budjetissa varsin pieni\u00e4 summia, niill\u00e4 saadaan paljon aikaan. Yhteishankkeiden 19 miljoonalla eurolla toteutettiin viime vuonna 510 kansainv\u00e4listymishanketta, joihin osallistui yhteens\u00e4 2 756 yrityst\u00e4. Organisaatiorahoituksen 25 miljoonalla eurolla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n Finpron vientikeskusverkostoa ja palveluja, muiden organisaatioiden koulutustarjontaa sek\u00e4 muita yrityksille hy\u00f6dyllisi\u00e4 toimintoja.<\/p>\n
Arviointien palaute on ollut eritt\u00e4in positiivista, ja erityisesti yhteishankkeiden rahoitus on todettu varsin tulokselliseksi. Moni yritys on muutaman tuhannen euron tuen avulla k\u00e4ynnist\u00e4nyt useiden miljoonien arvoisia kansainv\u00e4listymishankkeita.<\/p>\n
Lis\u00e4talousarviossa esitet\u00e4\u00e4n loppuvuodelle m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen lis\u00e4yst\u00e4 yritysten yhteishankkeisiin. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4ys on eritt\u00e4in tarpeellinen, jotta alkuvuoden aikana leikatut tuet saadaan palautettua loppuvuodeksi normaalitasolle.<\/p>\n
Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 esitti vuoden 2010 talousarvioon yritysten yhteishankkeisiin 5,6 miljoonan euron lis\u00e4yst\u00e4. Valtionvarainministeri\u00f6 leikkasi summan 0,6 miljoonaan euroon. Runsas puoli miljoonaa euroa vastaa 2-3 vientihenkil\u00f6n vuotuisia kustannuksia yritykselle. Summa on t\u00e4ysin mit\u00e4t\u00f6n verrattuna 90-luvun laman aikana t\u00e4h\u00e4n toimintaan kohdistettuun 20 miljoonan euron elvytyslis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomen vienti on romahtanut huomattavasti enemm\u00e4n suhteessa kysynn\u00e4n heikkenemiseen maailmanmarkkinoilla. Suomalaiselle osaamiselle ja suomalaisten yritysten tuotteille on kuitenkin runsaasti vientipotentiaalia. Siksi tuotteita ja palveluja pit\u00e4\u00e4 markkinoida aktiivisesti. Monet pk-yritykset ovat kansainv\u00e4listyneet v\u00e4lillisesti – suuret veturiyritykset viev\u00e4t maailmalle satojen pk-yritysten tuotantoa. Nyt isojen yritysten ahdinko n\u00e4kyy pk-yritysten kapasiteetin tyhj\u00e4k\u00e4yntin\u00e4. N\u00e4iden yritysten aktivoiminen suoraan kansainv\u00e4liseen toimintaan tarjoaa merkitt\u00e4v\u00e4n kasvualustan viennille ja kansainv\u00e4liselle toiminnalle.<\/p>\n
Taantuma on pakottanut kaikki yritykset etsim\u00e4\u00e4n uusia markkinoita ja asiakkaita huvenneen viennin korvaamiseksi ja ty\u00f6paikkojen turvaamiseksi. Se, ett\u00e4 yritys voi taantuman tiukassa kassatilanteessa jakaa riski\u00e4 julkisen rahoituksen avulla ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteishankkeiden tarjoamaa kansainv\u00e4list\u00e4 liiketoimintaosaamista, riitt\u00e4\u00e4 monissa tapauksissa sys\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n liikkeelle uusia toimintoja pk-yrityksess\u00e4. Juuri t\u00e4h\u00e4n yritysten yhteishankkeiden rahoitus ja kansainv\u00e4listymist\u00e4 edist\u00e4vien organisaatioiden toiminta t\u00e4ht\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Taantuma on jo aiheuttanut protektionismin ensimm\u00e4isi\u00e4 ilmenemi\u00e4 elvytyspa-kettien kylki\u00e4isen\u00e4. Protektionismin laajempi esiinmarssi vaikeuttaa entisest\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 vienti\u00e4. Kansainv\u00e4listymisen edist\u00e4misess\u00e4 resurssien lis\u00e4\u00e4misen ohella laadullinen kehitt\u00e4minen on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on panostettava varsinkin pk-yritysten kansainv\u00e4lisen liiketoimintaosaamisen kohentamiseen, kehitett\u00e4v\u00e4 uusia ansaintamalleja sek\u00e4 luotava asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tuote- ja palvelukokonaisuuksia.<\/p>\n
K\u00e4sill\u00e4 olevasta taantumasta ei Suomi eik\u00e4 muukaan maailma nouse entisenlaisena. Kansainv\u00e4lisen kaupan rakenteet muuttuvat. Suomalaisten yritysten on taisteltava markkinaosuutensa nyt uudelleen. Ep\u00e4varmana aikana julkisen vallan tuki – palveluina ja rahoituksena – on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 jo kansainv\u00e4listyneiden yritysten kannustamiseksi uusille markkinoille ett\u00e4 uusien pk-yritysten kansainv\u00e4list\u00e4miseksi.<\/p>\n
Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n kv-tukea ovat saaneet kymmenet eri organisaatiot. N\u00e4m\u00e4 organisaatiot ovat Finnboatin aloitteesta yhdist\u00e4neet rivins\u00e4 KV-Foorumiksi. Tarkoituksena on muodostaa oikeantyyppinen ja riitt\u00e4v\u00e4n vahva ryhm\u00e4, jotta voimme yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 keskustelua ja vaikuttaa kokonaisuuden positiiviseen kehittymiseen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
My\u00f6s veneala on k\u00e4rsinyt kv-tuen leikkauksista.
\nMaailmanlaajuisen taantuman vaikutukset Suomessa n\u00e4kyv\u00e4t voimakkaimmin viennin romahtamisena. T\u00e4m\u00e4n vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 vienti supistui kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Suomen veneteollisuuden vienti on kasvanut 14 vuotta per\u00e4kk\u00e4in, mutta 2009 ensimm\u00e4inen puolivuotiskausi on melko synkk\u00e4\u00e4 luettavaa, pudotus on yli 50%.<\/p>","protected":false},"author":266,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_crdt_document":"","inline_featured_image":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-420","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedote"],"acf":[],"yoast_head":"\n