Finnboat

Arvoisat jäsenet,

Verohallitus on laatinut ohjeet(luonnos liitteenä) veneiden ja muiden kuljetusvälineiden arvonlisäverotuksesta. Tämä ohjeistus tulee heidän käsityksensä mukaan voimaan 1.1.2006 ja asettaa veneiden säilytyksen veronalaiseksi toiminnaksi.

Ohjeistus on heidän käsityksensä mukaan jotakuinkin yksiselitteinen. Kyse on myöskin selvästi Suomen Korkeimman Hallinto-oikeuden ja EY-Tuomioistuimen päätösten ”tulkinnanvaraisuudesta”. Verottaja tulkitsee Suomessa päätöstä C-428/02 siten, että sana ”kulkuneuvot” kattaa myös vesialukset.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että omaa päätösvaltaamme siirtyy koko ajan Brysseliin.

Pyydän koko jäsenkuntaa tutustumaan verottajan oheiseen paperiin ja kommentoimaan sitä 10.9.2005 mennessä oman paikkakuntanne verottajalle.
Näin saamme ainakin äänemme kuuluviin ja verottajan ainakin miettimään toisen kerran.

Finnboat antaa oman vastineensa 15.9. mennessä Verohallitukselle, jossa tulemme luonnollisesti kyseenalaistamaan tulkinnan ”kulkuneuvo”-käsitteestä.

Verotukseen liittyvät asiat ovat erittäin vaikeita mutta suurella äänellä saatamme saada jotaki aikaiseksi. Asia jo myös viety ICOMIAn kautta sen EURMIG-ryhmän käsittelyyn, joka lobbaa alan puolesta asioita mutta EU:ssakin verottajan edut ovat lähes rajattomat.

Tämä veromuutos tarkoittaa kuluttajalle 22%:n hinnannousua veneiden kaupallisessa talvisäilytyksessä.

Parhain terveisin

Jouko Huju

Liite: (Verohallituksen Ohjeistusluonnos)

Veneiden ja muiden kuljetusvälineiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotus

Säädökset

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan mukaan kiinteän omaisuuden vuokraus on vapautettu arvonlisäverosta, jollei jäsenvaltio myönnä verovelvollisilleen oikeutta verotuksen valitsemiseen. Edellä mainitun artiklan B kohdan b alakohdassa on kuitenkin luettelo niistä kiinteän omaisuuden vuokrauksen tavoista, joita jäsenvaltion on verotettava. Luettelon 2 kohdan mukaan jäsenvaltion on verotettava alueiden vuokraus kulkuneuvojen paikoitusta varten.

Arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan veroa suoritetaan pysäköintitoiminnassa tapahtuvasta pysäköintipaikkojen luovutuksesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden venepaikkojen vuokrausta koskeva ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on antanut 15.3.1995 t. 918 venepaikkojen pitkäaikaista vuokrausta koskevan päätöksen: ”Yhtiö harjoitti telakka-alueellaan sijaitsevien veneiden talvi- ja kesäsäilytyspaikkojen vuokrausta. Säilytyspaikkavuokra määräytyi veneen pituuden ja leveyden mukaan. Lisäksi vuokran määrään vaikutti se, sijaitsiko säilytyspaikka hallissa, katoksessa vai ulkona. Vuokra perittiin aina koko säilytyskaudelta. Säilytyksen yhteydessä mahdollisesti suoritettavat veneiden huolto- ja muut työt tilattiin ja laskutettiin erikseen. Veneet olivat telakka-alueella veneenomistajien vastuulla. Säilytyspaikkojen vuokraustoiminta ei ollut arvonlisäverolain 29 §:n 5 kohdassa tarkoitettua pysäköintitoiminnassa tapahtuvaa pysäköintipaikkojen luovuttamista. Kysymys ei myöskään ollut lain 29 §:n 6 kohdassa tarkoitetusta sataman luovuttamisesta vesialusten käyttöön tai siihen liittyvästä palvelusta eikä verollisesta säilytyspalvelun tai muun lain 17 §:ssä tarkoitetun palvelun myynnistä, vaan vuokrausta oli pidettävä lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamisena, josta ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.”

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio ja sen merkitys

Yhteisöjen tuomioistuin antoi 3.3.2005 päätöksen C-428/02, jonka mukaan 1) kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että verollinen kiinteän omaisuuden vuokraus käsittää vedessä olevien venepaikkojen vuokrauksen samoin kuin näiden alusten satama-alueen maa-alueella olevien säilytyspaikkojen vuokrauksen;
2) kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan b alakohdan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että käsite ”kulkuneuvot” kattaa vesialukset.

Arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään, että veroa suoritetaan sataman tai lentokentän luovuttamisesta vesi- tai ilma-alusten käyttöön. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa vedessä olevien venepaikkojen vuokrausta on siten pidetty verollisena.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomion C-428/02 mukaan myös maalla olevien veneiden säilytyspaikkojen vuokraus on verollista, joten päätös muuttaa nykyistä verotuskäytäntöä. Vastaavasti myös muiden kuljetusvälineiden säilytyspaikkojen, esimerkiksi moottoripyörien talvisäilytyspaikkojen, vuokraus on verollista. Toimintaan sovellettava verokanta on 22 %.

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta

Veneiden säilytyspaikkoja vuokraavat usein venekerhot, pursiseurat ja muut vastaavat seurat, jotka yleensä ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen ainoastaan sellaisesta tulosta, jota pidetään tuloverolain mukaan elinkeinotulona.

Kun yleishyödyllinen yhteisö omistaa itse kiinteistön tai hallitsee siirtokelpoisella vuokrasopimuksella kiinteistöä, jolla olevia säilytyspaikkoja se vuokraa, tulo on kiinteistöstä saatua tuloa. Tällöin toiminnasta saatu tulo ei ole elinkeinotuloa, eikä siitä siten ole suoritettava arvonlisäveroa.

Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama kuljetusvälineiden säilytyspaikkojen vuokraustoiminta on lähtökohtaisesti tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa ja voi tulla vain poikkeustapauksessa elinkeinotulona verotettavaksi. Jos yleishyödyllinen yhteisö vuokraa veneiden säilytyspaikkoja vain jäsenilleen, ei säilytyspaikkojen vuokraustoiminta ole koskaan yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö pysäköintitoiminnasta

Arvonlisäverolliseksi on katsottu sellainen kadun varrella tapahtuva pysäköinti, johon henkilöllä on oikeus, kun hän lunastaa kunnalta ns. asukaspysäköintitunnuksen.

Arvonlisäverottomaksi on katsottu asuin- ja liikehuoneistoihin liittyvä pysäköinti. Siten verottomia ovat autotalleista ja pihapysäköintipaikoista veloitetut korvaukset. Myös pysäköintitaloissa tai yleisellä pysäköintialueella tapahtuva pysäköinti on katsottu asuin- ja liikehuoneistoihin liittyvänä verottomaksi, vaikka näissä tiloissa muutoin harjoitettaisiin verollista pysäköintitoimintaa. Korkein hallinto-oikeus on perustellut näitä ratkaisujaan mm. sillä, että pysäköintipaikka liittyy kiinteästi huoneistojen hallintaan.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut myös, että henkilökuntapysäköinti on verotonta. Se on verotonta myös silloin, kun pysäköinti tapahtuu samalla pysäköintialueella, jolla työnantaja harjoittaa verollista pysäköintitoimintaa. Perusteena verottomuudelle on mm. se, että henkilökuntapysäköinti liittyy olennaisesti työsuhteeseen.

Voimaantulo

Tätä ohjetta sovelletaan 1.1.2006 alkaen.

Suomi