Finnboat

Hyvät jäsenet,

Uiva venenäyttely saatiin kunnialla maaliin. 11300 näyttelyvierasta tuli sateesta huolimatta paikalle. Tämä on todiste myös tapahtuman yleisestä vetovoimasta. Joku voi kysyä onko tämä määrä paljon vai vähän? Mielestäni tätä kannattaa pohtia kokonaisuutena. Kun lasketaan helmikuun venenäyttelymme ja Uiva yhteen niin tänä vuonna tapahtumiin tutustui yhteensä noin 81.000 veneilystä kiinnostunutta. Tämä tarkoittaa, että joka 66. suomalainen käy näissä kahdessa tapahtumassa. Tuo suhdeluku on maailmanennätys ja kukaan muu ei pääse edes lähelle. Ruotsissa tuo suhdeluku (Allt för Sjön + Stockholms Flytande) on 82 ja Norjassa vastaava on 156. Jos luvun laskee vaikka Saksaan ja huomioi siellä Düsseldorfin, Hampurin, Berliinin ja Friedrichshafenin tapahtumat on tuo luku 184. Suomessakin tuo luku on vielä parempi jos otetaan mukaan Turun, Naantalin ja Kuopion tapahtumat. Venenäyttelyt, hyvin järjestettyinä ja jos vielä on riittävästi nähtävää, vetävät edelleen todella suuren yleisön. Ei ole myöskään syytä unohtaa niiden vahvaa osuutta veneilyn yleisenä edistäjänä.

Missä ala menee?

Venealan maailmanlaajuinen business ei ole vielä lähelläkään vuoden 2008 lukuja. Jotkut maat, kuten USA ja UK ovat jo pari vuotta kuitenkin kehittyneet plusmerkkisesti vaikka paikallisia koko-ja merkkikohtaisia eroja esiintyy paljon. USA:ssa on useammasta lähteestä saatu raportteja, joissa ongelma on siirtynyt kysynnän puutteesta uusien tuotteiden kehittämiseen ja markkinoille saantiin. Perinteisillä markkinoillamme Ruotsissa ja Norjassa tilanne on saatujen tietojen mukaan oman markkinamme kaltainen. Joillakin merkeillä ja kokoluokilla on selvää piristystä kun taas joillakin tilanne jatkuu heikkona. Ruotsista ja Norjasta on vaikea saada luotettavaa tilastotietoa. Keski-Euroopan maissa yleisesti ottaen jatkuu tasaisen huono kysyntä. Kotimaassa rekisteröintitilanteen perusteella mennään edelleen pienessä laskussa taas kolmatta vuotta peräkkäin. Venäjä on vuosia ollut Top 4:n joukossa meidän viennissämme. Hyvinä vuosina vienti on ollut parikymmentä miljoonaa, välillä taas hieman yli viisi miljoonaa. Siellä nykytilanteessa ennustettavuus on poikkeuksellisen matala.

Jos asioita halutaan voimakkaasti yksinkertaistaa päämarkkinoillamme (Suomi, Ruotsi ja Norja), niin syy venekaupan hitauteen on kuluttajien luottamuksen puutteessa. Norjan kohdalla tämä on vaikeampi ymmärtää lähinnä siinä valossa, että Norjassa työttömyys on selvästi alhaisempi kuin Suomessa ja BKT per capita on maailman korkeimpia. Myös Norjan kansallisvarallisuus on Eurooppalaisen mittapuun mukaan erittäin korkea. Tämän perusteella on oletettavaa, että Norjassa venemyynnin saturaatioaste on muita Pohjoismaita korkeampi ja kun siihen yhdistetään ”intohimoisten” veneilijöiden määrän jatkuva laskeminen (myös muut Pohjoismaat) ja huomioidaan tuotteiden pitkä elinkaari, voidaan olettaa, että kysynnän taso pysyy alhaisena vielä joitakin vuosia.

Kun Suomi lähti ylöspäin ”omatekoisesta” lamastaan 90-luvulla kesti käytännössä neljä vuotta ennen kuin venealan liikevaihdot lähtivät kunnolla kasvuun. Nyt meneillään oleva, 2008 alkanut lama ei osoita loppumisen merkkejä. Vaarana on, että poikkeuksellisen heikko kysyntä jatkuu vielä muutaman vuoden. Jakson kokonaispituus voi olla jopa 10 vuotta.

Vuonna 1997 alkanut kasvu jatkui hämmästyttävät 12 vuotta. Useina vuosina kasvu oli kaksinumeroista. Kotimaan venemyynnin kasvu 2006 – 2007 oli huikeat 38 %. 2008 alkanut heikon kysynnän kausi on jatkunut nyt 5,5 vuotta. Liikevaihtojen taso on 2009-2013 liikkunut noin 480-580 milj € tasossa kun se 1990-luvun alun lamassa oli selvästi alle 200 milj €. Nämä eivät ole suoraan vertailukelpoisia lukuja mutta antavat yleiskuvan tilanteesta.

1990-luvun alun talouskriisi oli maantieteellisesti hyvin rajattu Suomeen ja osittain sen lähialueille. 2008 alkanut nykyinen tilanne on globaali. Huhtikuussa 2008 alkoi tulla ensimmäisiä signaaleja kysynnän heikentymisestä melko nopeasti sen jälkeen kun USA:n asuntokupla alkoi puhjeta ja sen vauhdittamana syntyi globaali rahoitus- ja finanssikriisi, joka saavutti Suomen täydellä voimalla syksyllä 2008. Kriisin globaali luonne iski myös Suomeen täydellä voimalla ja sen seurauksia kärsitään vielä pitkään.

Kotimaisen teollisuuden vahva pohja luo työpaikkoja ja ylläpitää talouskasvua sekä mahdollistaa tuontihyödykkeiden maksun. Palvelutoiminnan ympärille perustuva yhteiskunta ei yskimättä jaksa toimia.

Kuluttajien luottamus omaan tulevaisuuteensa

Vapaa-ajan investoinnit ovat pääsääntöisesti asioita, joiden lykkääminen on helppoa jos jokin taloudellinen häiriötekijä on taustalla. Luottamusindeksin ollessa niinkin alhainen kuin se on nyt, kysyntä on pysyvästi alhainen. Hinnoilla tai markkinoinnilla saavutetaan rajallisia tuloksia. On kuitenkin nähtävissä, että kaikkein edullisempien veneiden kohdalla pudotus on ollut hieman pienempää. Käytännössä kokonaisvolyymi on kotimaassa puolittunut vuodesta 2008. Tämä koskee rekisteröitävien veneiden määriä. Alle rekisterivelvoitteen olevista veneistä on vain tukkutoimitustilastoja mutta sieltä nähdään, että vuonna 2008 toimitettiin kotimaahan 7650 venettä (alle 4,5 m, soutuveneet, jollat) ja vuonna 2013 4639 kpl. Pudotus sielläkin siis lähes 40 %.

Luottamusta omaan henkilökohtaiseen talouteen voitaneen siten pitää tärkeimpänä ostopäätöstä rajoittavana draiverina juuri nyt.

Markkinasaturaatio ja pysyvät muutokset

Tämän todentaminen on hankala ja monikerroksinen asia. Suomen venekannaksi arvioidaan tällä hetkellä noin 805.000 kpl. Vuosittain myydään nykytilanteessa n. 7.000 – 8.000 uutta venettä ja ehkä n. 15.000 käytettyä (tästä ei tilastotietoa olemassa mutta rekisteriin tulevia omistajamuutoksia/haltijan vaihdoksia oli vuonna 2013 10837 kpl). Tämä tarkoittaa sitä, että venekanta kasvaa melkoisella vauhdilla koska jotenkin todennettavaan kierrätykseen tulee vain joitakin satoja veneitä vuodessa. Venerekisteristä poistettiin vuonna 2013 virallisesti vain 47 venettä. Todellista kannan nuorentumista ei siis tapahdu. Poistuma on kuitenkin selvästi vähäisempi kuin myyntimäärät. Rohkea oletus on, että venekanta on 2000- 2013 kasvanut kymmeniä tuhansia veneitä (arvio vuonna 2005 oli 747.000 venettä). Venerekisterissä on arviolta 160.000 venettä. Näistä n. 20.000 kuuluu SPV:n seuroihin.

Purjeveneiden kohdalla tilanteen kehitys on haastava. Purjevenekanta maassamme on SPV:n tilaston mukaan 9682 kpl (näistä noin 7000 voidaan SPV:n mukaan luokitella matkaveneiksi) ja Venerekisterissä Trafin suullisen tiedon mukaan (yli 5,5 m) myös n. 7000 kpl. Kun kappalemääräistä uusrekisteröintiä viime vuosina seuraa niin kehitys on huolestuttavan heikko. Vuoden 2008 luvuista (292) on tultu alas noin 80%.

Näin ollen juuri nyt pitää kysyä, riittääkö Suomen 500.000 kesämökkiä, seurojen stabiilina pysyvä (?) (323 seuraa, 59.000 jäsentä) jäsenkanta tai kaupunkien ”uusasiakkaat” ylläpitämään nykyistä tai suurempaa kysyntää lähivuosina. Tässä kohtaa tulee taas kuitenkin muistaa kuluttajakäyttäytymisen epälooginen etenemismalli. Kun usko talouteen ja omaan tulevaisuuteen kasvaa, syntyy ympäristön edesauttamana nopeaa kysynnän lisäystä. Huomioitava on myös seuraavan sukupolven vapaa-ajan käytön nopea monipuolistuminen, jolloin kovin suurien pääomien tai ajan sitominen veneilyyn on vaikeammin perusteltavissa.

Uusiutumiskyky

Autoteollisuuden lähtökohta on aina uusi vuosimalli. Jokainen auto ja jokainen malli uudistuu käytännössä jotenkin joka vuosi. Volyymit ovat tietysti kovasti erilaisia. Suomessa on myyty viime vuosina +/- 100.000 (uutta) autoa. Volyymien kohdalla tietysti on suuria eroja. Pienikin autotehdas valmistaa helposti kymmeniä tuhansia autoja. Veneitä on hyvänä vuonna myyty 15.000 ja nyt huonona aikana taso on 7500 kpl. Miten voimme nopeuttaa (tai parantaa, tai monipuolistaa) nykyistä tuotekehityssykliä? Millä kriteereillä saamme riittävästi uutta veneisiin, jotta myös sitä kautta vaihtoprosessin frekvenssi kiihtyisi? Nykyisessä huonossa taloustilanteessa näyttää sille, että nopeampi uusiutumiskyky edesauttaa myyntiä. Onko mahdollista, että ala yhdessä alkaisi vaikkapa ulkopuolisen fasilitaattorin avulla sparraamaan tätä kokonaisuutta?

Autoala kokeilee valtiovallan avustuksella (Lakiluonnos 17.6.2014) autojen ”tapporahaa”, jossa romutukseen tulevasta autosta (vähintään 10 v vanha) saa 1500 € romutusrahaa. Valtionosuus on 1000 € ja autoala maksaa 500 €. Kyseessä on määräaikainen kokeilu (huhtikuu – syyskuu 2015) ja tavoitteena saada lisättyä uusien autojen myyntiä 5000 kpl.

Tiedonsaannin helppous

Monet alat ovat joko itse tai yksityisten toimijoiden avulla keskittäneet tuotteiden perustiedot ja haut yhdelle tai muutamalle portaalille. Kuluttaja oppii hyvin nopeasti nämä mahdollisuudet. Näistä mainittakoon vaikka www.autotalli.com, www.etuovi.com ja www.jokakoti.com. Veneala on vasta nyt herännyt tähän mahdollisuuteen ja työn alla oleva hakuportaali tulee olemaan tärkeässä osassa kuluttajan tiedonhaussa jatkossa. Tämä hakukone, siihen tallennettavat tiedot ja tuotteiden hakukriteerit tullaan pitämään melko yksinkertaisella tasolla, jotta klikkausten määrä ei tulisi liian suureksi. 6-7 hakukriteeriä on riittävä määrä. Veneiden ja moottorien kohdalla nämä ovat jo pitkälle tehtyjä. Palvelut ovat työn alla ja varusteosio vaatii hieman enemmän pohtimista.

”Tähtivaihdokit”

Finnboatin Kuntokartoitus on toimintavalmis. Vielä kuitenkaan kartoituksia ei ole tehty kuin 25-30 kpl. Mielestäni olisi tärkeää, että jäsenistömme joka ainut vaihtovene olisi kuntokartoitettu. Tällöin kuluttaja ja myös myyjä tietää mitä myydään. Tällä säästytään monelta hankalalta tilanteelta. Jos yrityksellä itsellään ei ole valtuutettua Kuntokartoittajaa hän voi tehdä ”tukkusopimuksen” lähimmän kartoittajan kanssa. Voimme tehdä myös vaihtoveneisiin valmiin tarran ”Finnboat Kuntokartoitettu”. Pieni lisätyö, joka tietysti maksaakin jotakin mutta kyse on tässäkin alan uskottavuusketjusta. Yhtälailla on kyse uusien varusteiden ja osien myynnistä. Tässä meillä on erinomainen tilaisuus aktiiviseen myyntiotteeseen.

Teollisuuden sähköinen vientiesite

Tämä uusi esite on nyt julkaistu osoitteessa export.finnboat.fi. Toistaiseksi sitä on markkinoitu nettisivujen, Facebookin, Icomian ja yritysten kautta. Elokuussa (25.8.) alkaa bannerimainonta IBI On-line Newsissä. Tämä banneri on kerran viikossa (torstaisin) 20 viikon ajan. Osoite on liitetty Google Analytics-seurantaohjelmaan, jolloin saamme päivittäin tarkan tiedon kävijöiden määrästä ja alkuperästä.

Toivomme, että kun syyskokouksemme järjestetään 14.11. Turussa niin jäsenkunta on laajasti mukana. On peräti tärkeää, että saamme keskusteluihin mukaan mahdollisimman laajan näkemyksen. Yhteisen tekemisen tulee palvella mahdollisimman monta jäsenyritystä.

Hyvää syksyn jatkoa

Parhain terveisin

Jouko Huju

Suomi