Finnboat

Hyvät jäsenet,

Tässä vaiheessa vuotta on taas aika tehdä hieman laajempi katsaus alan kokonaisuuteen.

Mitä tapahtuu maailmalla?

Olemme jäsenkirjeessämme 11.11. lähettäneet teille tiedon, että Icomian vuosikirja on kaikille jäsenille ilmaiseksi ladattavissa. Tämän kirjan normaali hinta on € 600,-. Se on ainoa maailmanlaajuinen tilastoyhteenveto venealasta. Ei sekään toki täydellinen ole mutta antaa parhaan käytettävissä olevan ajatuksen tilanteista eri maissa. Teos sisältää myös yleisluontoisia analyyseja, joten suosittelen siihen tutustumista laajemminkin.

Markkinatilanne on pääsääntöisesti liikevaihtoluvuilla mitattuna ollut monissa Euroopan maissa ja USA:ssa positiivinen. Meille peräti tärkeissä maissa Ruotsissa ja Norjassa myynti on edelleen kasvanut. Norjassa tuo vauhti on tasaantunut alkuvuodesta, mutta Ruotsissa kysyntä jatkuu vahvana. Odotamme tarkempia kokonaislukuja heti alkuvuodesta. Iso-Britanniassa alan liikevaihdot ovat kasvaneet nyt noin viisi vuotta keskimäärin 1-2 % per vuosi. Hyvin onnistunut vienti nosti Ranskassa viime vuoden luvut plussalle 2,7 %. Todettakoon, että Beneteau-ryhmän liikevaihto ylitti hiljattain lehtitietojen mukaan 1 mrd € eli se on lähes kaksinkertainen Suomen koko alan liikevaihtoon verrattuna. Italiassa kotimaan myynti putosi 2008 -2009 katastrofaalisesti lähes 90 %. Genovan näyttelyssä julkaistiin lukuja, jotka kertovat kotimaan myynnin viimeisen 12 kk aikana nousseen 17 %. Tämä siis ensimmäistä kertaa laman jälkeen. Myös Saksassa kirjattiin 2,4 %:n kokonaiskasvu.

Kun katsotaan joitakin lukuja kauempaa maailmalta niin USA:ssa, lähinnä perämoottoriveneiden myynnin kasvun ansiosta on kasvua kokonaisliikevaihdoissa ollut viisi vuotta peräkkäin 2-3 % per vuosi. He laskevat, että myyntiluvut ylittävät vuonna 2016 lamaa edeltäneen tason. Kiinassa venealan hypetys on kokenut jonkinmoisen takapakin ja siitä selkeänä osoituksena on mm. venenäyttelyjen määrän putoaminen 39:stä vuonna 2015 noin 20:een juuri nyt ja niistäkin suuri osa on kovin pieniä. Kiinan talouskasvu on kysymysmerkki mutta siinä maassa on edelleen valtava potentiaali. Kiina ei myöskään ole millään tavoin vakiinnuttanut asemaansa pienveneiden valmistajana ainakaan omien merkkien suhteen. Toki siellä alihankintaa edelleen tehdään. Superyacht-kokoluokissa (yli 24 m) Kiinassa on kuitenkin edelleen 21 projektia käynnissä ja sillä se sijoittuu sijalle 8 koko maailmassa. Japanissa moottoriveneiden myynti vuonna 2015 kasvoi peräti 31 %. Mielenkiintoinen kokonaisluku on myös se, että venevienti EU:n alueelta Venäjälle laski kokonaisuutena n. 50 %, mikä sinänsä ei ole yllätys mutta luvut ovat suuria ja vaikuttavat monen toimijan suunnitelmiin, koska korvaavia markkinoita hakee jokainen taas samoista paikoista.

Jos jotakin pitää sanoa alan tunnelmista maailmalta, joita Icomian työn kautta hyvin saamme tietoomme, on ala kuitenkin kaikkiaan varovaisen positiivinen. Kuten aina, epävarmuustekijöitä löytyy. Brexitillä on oma vaikutuksensa, samoin USA:n vaalituloksella, poliittinen epävarmuus, yleinen turvallisuustilanne ja venealalle epäedulliset lainsäädäntöhankkeet, joitakin mainitakseni, voivat hyvinkin nopealla tahdilla vaikuttaa kuluttajien mielialoihin. Tämän vuoksi alan täytyy yhä enenevässä määrin ottaa vastuuta veneilyharrastuksen promovoinnissa.

Missä menee Suomi ?

Tarkastelen kotimaan tilannetta lähinnä Trafin venerekisterin kautta. Edelleen sen paikkansapitävyydestä voidaan keskustella mutta kuluttajamyynnin kannalta se on kuitenkin ainoa tapa mitata kokonaiskehitystä. Tätä kirjoitettaessa käytössämme ovat tammi-lokakuun luvut. Jos tarkastelemme kaikkia rekisteröityjä vesikulkunevoja, niin olemme 0,9 % jäljessä viime vuotta. Jos puretaan tätä hieman osiin, niin tilanne on hieman erilainen. Moottoriveneiden kohdalla päästään lukuun 2829 kpl, joka on 3,6 % vähemmän kuin viime vuonna (Huom! vuonna 2008 kokonaisrekisteröintiluku oli yli 6000 kpl). Listan viiden kärki on tuttu; Yamarin (17,04 %:n osuus), Buster (17,01 %), Terhi (7,11 %), Silver (6,86 %) ja Faster (6,37 %). Nämä viisi kärkinimeä edustavat 54,37 % kaikista rekisteröidyistä veneistä tarkastelujaksolla. Kaikkiaan tarkastelujaksolla oli rekisteröity uusina veneinä 101 eri moottorivenemerkkiä.
Vesikulkuneuvotyypeistä toiseksi eniten rekisteröitiin vesijettejä (643 kpl). Näiden kappalemääräisessä myynnissä on merkittävä, 19,5 %:n kasvu. Erilaisia ilmatäytteisiä/RIB veneitä myytiin 44 kpl, jossa taasen laskua 32,3 %.
Uusien purjeveneiden myynti maassamme on edelleen kovin alhaisella tasolla. Venerekisteriin uusina purjeveneinä niitä on tullut 26 kpl (vuonna 2007 yli 200 uutta purjevenettä). Kun katsoo tarkemmin rekisteröityjä purjeveneitä, on noiden 26 joukossa ainakin 6 kpl omavalmisteita tai muita ei tehdasvalmisteisia tuotteita. Rekisteröidyistä purjeveneistä yksi on kotimainen, tehdasvalmisteinen vene ja loput siis tuontitavaraa.

Ehkä kannattaa tarkastella muutamalla sanalla myös maakunnallista jakaumaa. Uusimaa (997 kpl) on 12,3 %:n laskusta huolimatta selkeä ykkönen (27,25 %). Tässä on hyvä huomioida, että Uudellamaalla asuu 29,53 % koko maan väestöstä. Toisena maakuntana venerekisteröintien osalta tulee Varsinais-Suomi, jossa rekisteröitiin 546 venettä (+8,3 %). Varsinais-Suomessa asuu 8,65 % Suomen väestöstä joten melko hyvin tuo asukasmäärä korreloi venemääriin ainakin rannikkoalueilla. Vähiten veneitä rekisteröitiin Kainuussa (20 kpl).
Mielestäni on tärkeää myös tarkastella myös rekisteröintivelvoitteen ulkopuolista venekauppaa. Tätä voimme tarkastella lähinnä Finnboatin tukkutoimitustilaston kautta. Olemme arvioineet sen tarkkuusasteeksi (tilastointiin osallistuvat firmat) lähes 95 %, joten se kelpaa hyvin tilastolliseen analyysiin. Soutuveneitä toimitettiin Suomeen tarkastelujaksona 2062 kpl, jossa kasvua 0,98 %. Alle 4,5 m pienveneitä toimitettiin 623 kpl (-0,32 %). Jos tarkastellaan kaikkein suurimpia kokoluokkia vaikkapa kaikki yli 8 m veneet niin toimitukset olivat 90 venettä (+ 18,43 %).
Näillä luvuilla voidaan ennustaa, että alan liikevaihdot venemyynnin osalta tulevat lievästi kasvamaan vuonna 2016 Suomen osalta.

Kotimaisen teollisuuden vienti

Perinteiset vientimaamme Ruotsi ja Norja pitävät edelleen pintansa. Ruotsissa tehdään kaikkien aikojen euromääräinen tulos tänä vuonna. Tähän mennessä veneitä on viety sinne 3864 kpl (53,18 milj €, + 20,86 %). Norjaan on viety 3749 venettä (51,63 milj €, +11,07%). Ykkösenä vientimaista euromääräisesti on kuitenkin Malta, jonne on viety 5 venettä (52 milj €). Neljäntenä tilastoissamme on Italia, jonne vietiin yksi vene (24,96 milj €). Kaikkiaan veneitä on tarkastelujaksolla viety 8582 kpl arvoltaan 205,50 milj € (+44,15 %).

Perämoottorikauppa

Perämoottorien toimitukset antavat myös selkeän indikaation kuluttajien valmiudesta vapaa-ajan investointeihin. Kokonaisuutena lokakuun loppuun mennessä oli toimitettu 20169 konetta (-3 %). tässä luvussa ovat kuitenkin mukana suomalaisten maahantuojien kolmansiin maihin (lähinnä Venäjä/Baltia) edelleen toimittamat koneet. Kotimaahan toimitettiin 9976 konetta (- 7,28 %).

Entä tästä eteenpäin?

Tilanne alalla on siis edelleen kireä ja olemme kaukana vuosien 2006 -2008 luvuista. Onkin mielestäni perusteltua pohtia onko tämä taso ns. ”uusi normaali”. Nuorison vapaa-aika hajaantuu yhä laajemmalle harrastuspohjalle. Omistaminen ei välttämättä ole itseisarvo ja trendeissä näkyy mm. se, että nuoriso ei välttämättä enää halua edes periä kesämökkejä tai veneitä. Tämä on trendi, joka täytyy ottaa vakavasti kun keskustellaan siitä millä tavoin alamme ja sen harrastuspohja saadaan uuteen nousuun. Ainakin on mielestäni selvää, että olemme itse yhä enemmän vastuussa omasta tulevaisuudestamme myös tuon suhteen. Jos saamme edelleen venenäyttelyhin 70.000 – 90.000 vierasta on se kuitenkin merkki siitä, että jossakin on potentiaalia.

Venevero

Ehkä tähän loppuun on hyvä muutamalla lauseella katsoa tilannetta. Vaikka olemme käytännössä joka viikko yhteydessä Valtiovarainministeriöön emme edelleenkään (eivätkä ilmeisesti hekään) vielä tiedä mikä tuo sisältö tai ajatus tulee olemaan. Olemme yrittäneet saada heidät ja myös poliittiset päättäjät ymmärtämään, että tämä epätietoisuus lienee pahinta juuri nyt. Julkisuudessa liikkuu kovin monenlaista, usein pelkkiin arvailuihin liittyvää tietoa mahdollisen veron suuruudesta ja tämä aiheuttaa kuluttajissa epävarmuutta. Lobbausta tämän kokonaisuuden suhteen on tullut monelta taholta ja perusteita ja lukuja on esitetty eri tutkimuksiin perustuen. Jokainen katsoo asiaa omasta lähtökohdastaan. Finnboat on tehnyt ovat arvionsa, jotka teille olemme jäsenkirjeinä lähettäneet. Nämä on toimitettu niille poliittisen päätöksenteon tahoille, joiden uskomme tähän kokonaisuuteen vaikuttavan. Olisin kovin ihmeissäni, jossa VM ei toimita mahdollista esitystä lausuntokierrokselle niille tahoille, joita asia koskee. Näin ei vielä ole urallani käynyt koskaan missään asiassa. Tosin pakko on myöntää, että myös valtiovallan toimissa on vallalla ”uusi normaali” ja omaa aktiivisuutta on vain lisättävä. Lobbauksen periaatteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet miksikään. Edunvalvonta perustuu faktoihin, vaikuttavuusarvioihin ja näiden viestimiseen oikealla tavalla oikeille ihmisille. Mukana on toki myös puoluepolitiikkaa ja äänteen kalastelua. Harmillisen usein nykyään esitykset valtiovallan toimesta myös tehdään puutteellisin tiedoin ja ne livahtavat mukaan hallitusohjelmaan ilman, että kukaan on vaivautunut taustoja tarkistamaan ja sitten perääntyminen onkin jo vaikeaa. Veneverosta tietänemme enemmän aivan lähiviikkoina.

Kuulen, kuten aina, mielelläni ajatuksianne aiheista.

Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää viikon jatkoa

Terveisin

Jouko

Suomi