Finnboat

Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon mukaan kaksi trendiä vahvistui viime vuonna entisestään: alumiinirakenteisten moottoriveneiden suosio jatkoi kasvuaan ja Suomessa valmistetut suuret purjeveneet menestyivät maailmanmarkkinoilla.

”Alumiiniveneitä on valmistettu Suomessa teollisesti vuodesta 1955 ja sekä valmistajien määrä, että alumiinirunkoisten osuus myytävistä moottoriveneistä kasvaa yhä. Erityisen vahvaa osaamista ja kilpailukykyä meillä on myös matkaveneissä ja suurissa, huippulaadukkaissa purjeveneissä; purjeveneiden osuus veneiden kappalemääräisestä viennistä on vain yksi prosentti, mutta viennin arvosta yli kolmannes”, Pajusalo kertoo.

Finnboatin jäsenkunnan – venealan valmistajien, telakoiden ja alan kaupan – kokonaisliikevaihto (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 535 milj. euroa vuonna 2017. Toimiala työllisti Suomessa noin 3500 henkeä.

Malta, Ruotsi ja Norja tärkeimmät vientimaat

Tullitilastojen mukaan vahvimmat vientimaat olivat Malta, Ruotsi ja Norja. Maltalle vietiin tammi-marraskuussa 2017 vain kahdeksan venettä, mutta niiden keskimääräinen kappalehinta oli lähes 9 miljoonaa euroa.

Ruotsin viennin arvo oli lähes yhtä suuri, mutta kappalemääräisesti oltiin aivan eri lukemissa; länsinaapuriin ostettiin yli 4700 Suomessa valmistettua venettä ja vientituloja saatiin lähes 66 miljoonaa euroa. Ruotsista tuotiin Suomeen 91 venettä ja tuonnin arvo oli reilut 5 miljoonaa euroa.

Vientiä Norjaan rasittaa vuosia jatkunut kruunun kurssilasku ja talouden vahva riippuvuus offshore-toimialasta. Viennin arvo Norjaan laskikin tammi-marraskuussa 2017 noin 12 prosenttia. Sen sijaan vienti Iso-Britanniaan ja Venäjälle kasvoi rajusti.

”Venäjän-kaupassa ollaan jäljessä huippuvuosista, mutta markkinassa on merkkejä normalisoitumisesta. Myös USA on kasvava markkina, vaikka euromääräisesti vienti laskikin johtuen vuoden 2016 lopussa viedystä viiden miljoonan euron arvoisesta jahdista”, Pajusalo kertoo.

Kotimaan venemyynti vakaalla tasolla

Kotimaan venemyynnissä nähtiin loppukesästä 2017 merkkejä noususta, mutta koko vuoden venemyynti jäi kappalemääräisesti edellisen vuoden tasolle. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimainen euromääräinen myynti laski 0,6 % ja kokonaisliikevaihto kasvoi 3 %.

Hitaasta kasvusta todistaa myös perämoottoreiden myyntitilasto – kotimaahan toimitettiin vuonna 2017 kolme prosenttia enemmän moottoreita kuin vuotta aiemmin.

Purjeveneiden myynti jäi edelleen hyvin pieneksi. Yli 20-jalkaisia uusia veneitä ensirekisteröitiin vain 11 kappaletta. ”Huippuvuosiin verrattuna uusien purjeveneiden myynti on hyvin vähäistä. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta alan tilanteesta, sillä samaan aikaan käytettyinä tuotujen purjeveneiden määrä on viime vuosina kasvanut. Tämä lisää osaltaan alan kaupan ja palvelujen sekä matkailupalvelujen kysyntää”, Pajusalo kertoo.

Kokonaisuudessaan Pajusalo arvioi alkaneen vuoden mahdollisuuksia lupaaviksi.
”Suomen talous on vahvassa nousussa, kuluttajien luottamus korkealla ja veneteollisuuden vientinäkymät ovat edelleen positiiviset. Kotimaassa meillä on kuitenkin valtava venematkailun mahdollisuus, jota emme ole pystyneet lunastamaan. Saariston ja järvien vesireitit ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia, mutta palveluja on pystyttävä kehittämään ja vesistöjämme mark-kinoimaan yhteistuumin”, Pajusalo sanoo.

Kotimaan venerekisteröinnit
Venerekisteröinnit pysyivät vuonna 2017 kappalemääräisesti lähes edellisen vuoden tasolla päätyen 3578 rekisteröityyn veneeseen.
Eniten rekisteröitiin moottoriveneitä (2754 kpl), vesijettejä rekisteröitiin 692 kpl ja RIB/ilmatäytteisiä veneitä 67 kpl.
Lukumääräisesti suurin kasvu oli vesijettien rekisteröinneissä (+43kpl/6,6%).
Purjeveneiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa) jäi 11 veneeseen, mikä on huippuvuosiin verrattuna hyvin vähän. Samaan aikaan laadukkaiden käytettyjen purjeveneiden kauppa on kasvanut ja muuttunut kansainväliseksi.
Pienveneiden myynti (soutuveneet ja alle 4,5 m veneet) laski edellisvuoden tasolta päätyen 2810 kappaleeseen (-6 %).

Veneviennin arvo
Euromääräinen veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2017 oli yrityksiltä saadun tiedon mukaan 239 milj. euroa, jossa muutosta vuoteen 2016 verrattuna oli +7 %. Viennin osuus veneteollisuutemme kokonaistuotannosta vuonna 2017 oli 73 %.

Tullitilastoja vuodelta 2017 on saatavissa vasta tammi-marraskuulta ja siten varsinaisesti rajan yli kulkeneiden veneiden määrä koko vuoden osalta ei ole vielä tiedossa. Tammi-marraskuun aikana viennin arvo oli 248 milj. euroa (+8,3 %).

Vienti Maltalle kasvoi yli 70 miljoonaan euroon ja samalla Malta nousi Ruotsin ohi Suomen ykkösvientimaaksi. Yli miljoonan euron vientimaita em. ajanjaksona ovat lisäksi olleet Grönlanti, Tanska, Belgia, Brittiläiset Neitsytsaaret, Turkki, Japani, Italia, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Viro.

Kaikkiaan veneitä vietiin 2017 tammi-marraskuun aikana 40 eri maahan yhteensä 9184 kpl. Vuonna 2017 vietyjen veneiden kappalemääristä oli purjeveneiden osuus 1 %, mutta viennin arvosta 34 %.

Vientitilasto kymmenen suurimman maan osalta:

Maa Kpl milj. euro _</FONT>muutos
Malta 8 71,8 +96,7%
Ruotsi 4733 65,7 +11,7%
Norja 3243 48,7 -12,7 %
UK 99 8,4 +99,2%
Saksa 263 8,0 +6,5%
Venäjä 222 6,0 +85,1%
USA 8 4,6 -29,0%
Ranska 102 4,5 -16,17%
Sveitsi 89 4,0 +25,9%
Hollanti 36 2,8 -21,1%

 

Venetuonti

Venetuonnistakin saatavilla olevat tullitilastot ovat tammi-marraskuulta. Sen mukaan venetuonnin arvo mainitulta ajanjaksolta on 59,1 milj. euroa (+44,6 %).

Tilastosta on jätetty pois kaikki alle 840 euroa maksavat veneet.

Suomeen tuotiin pääsääntöisesti vesijettejä Meksikosta ja Japanista sekä jonkin verran veneitä erityisesti Puolasta ja Ruotsista. Suomeen tuoduista vesijeteistä suurin osa myydään edelleen muualle Eurooppaan.

Tuontitilasto viiden suurimman maan osalta tammi-marraskuussa:

Maa   Kpl milj. euroa muutos
Meksiko   3775 26,7 +34,2%
Puola   220 7,5 +21,5%
Ruotsi   91 5,4 +225,1%
Japani   370 3,5 +291%
USA   709 1,8 -9,6%

Perämoottoreiden tukkutoimitukset

Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin jälleenmyyntiin yhteensä 22596 konetta(+1,0 %).

Kotimaahan näistä toimitettiin 11000 (+3%) konetta.

Suomalaiset maahantuojat vievät koneita mm. Venäjälle ja Baltiaan. Suomessa ja lähialueilla myydyistä perämoottoreista noin 80% on alle 40 hv moottoreita ja täällä myydäänkin selvästi vähemmän suuritehoisia perämoottoreita kuin venealan suurimmilla markkinoilla.

Yli 100 hv perämoottoreita toimitettiin Suomeen 1275kpl, missä oli kasvua 5% edelliseen vuoteen verrattuna.

Yritysten liikevaihto

Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2017 milj. euroa (alv 0 %,
valmistaja- ja maahantuojahinnoin):

    Kotimaa, milj. euroa Vienti, milj.euroa
Veneet   89,6 (+8,6 %) 238,8 (+7,4%)
Moottorit   51,5 (-8,2 %) 19,2 (+5,2%)
Varusteet   75,2 (-13,5 %) 25,7 + (8,3%)
Palvelut ym.   34,7 (+28,2%) 0,4 (-33,5 %)
Yhteensä   251,0 (-0,6 %) 284,1 (+7,3%)

KOKO ALA YHT. 535 milj. euroa (+3,3 %)

Venealan barometri ja alan näkymät vuodelle 2018

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita vuodelle 2018. Alan odotukset ovat lievästi positiivisia ja työllisyyden odotetaan edelleen hieman kohentuvan.

Henkilöstö vuodelle 2018

24 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (21 % edellisvuonna)
4 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (5%)
72 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (74 %).

Liikevaihto vuodelle 2018

61 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (51 % edellisvuonna)
7 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (6 %)
32 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (43 %).

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2017 toteutettu 9 %:ssa vastanneista yrityksistä (15 % edellisenä vuonna).

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo
jarkko@finnboat.fi
Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Käenkuja 8 A 47, 0500 Helsinki
puh 0207 669 341, 040 673 4032
www.finnboat.fi
www.suomiveneilee.fi

Suomi